Eduskuntavaalitavoitteemme 2027–2031

Suomen Setlementtiliitto, setlementtiliike ja Setlementtiasunnot

Visio

Suomi, jossa osallisuus, yhteisöllisyys ja turvallinen arki rakentuvat rakenteista, jotka ehkäisevät syrjäytymistä jo ennalta. Hyvinvointia vahvistetaan ihmisten arjessa – kodeissa, yhteisöissä ja kohtaamisissa – eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat kasautuneet.

Johdanto

Suomen Setlementtiliiton, setlementtiliikkeen ja Setlementtiasuntojen eduskuntavaalitavoitteet 2027–2031 osoittavat, miten eduskunnan päätöksillä voidaan vahvistaa ennaltaehkäisevää hyvinvointipolitiikkaa, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja kohtuuhintaista, yhteisöllistä asumista. Rakenteelliset ratkaisut luovat kestävää hyvinvointia ja vähentävät inhimillisiä ja yhteiskunnallisia kustannuksia.

Kaikkia tavoitteita yhdistää osallisuuden vahvistaminen ja ennaltaehkäisevä hyvinvointipolitiikka. Kestävä hyvinvointiyhteiskunta rakennetaan siirtämällä painopistettä korjaavista toimista ennakoiviin ratkaisuihin.

Esitämme, että Suomeen luodaan ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin investointimalli, joka ohjaa päätöksentekoa vahvistamaan ihmisten arkea ennen ongelmien kasautumista. 
 

Kärkitavoitteet: 

• Päätöksentekoa ohjaamaan luodaan ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin investointimalli. 

• Kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen toimintaedellytykset turvataan pitkäjänteisesti. 

• Kohtuuhintainen ja yhteisöllinen asuminen asetetaan osallisuuden ja turvallisen arjen perustaksi. 

Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys ratkaistaan ennen ongelmien syntymistä — ei vasta silloin, kun ne ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kalleimmillaan. Näitä tavoitteita tukevat alla esitetyt kuusi kokonaisuutta.

1. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja demokratia kuuluvat jokaiselle

Tavoite: Jokaisella on todellinen mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi. 

Setlementtiliike edistää osallistuvaa demokratiaa ja yhteiskuntaa, jossa kaikkien ääni kuuluu – erityisesti niiden, joiden osallisuus on heikentynyt. Setlementit ovat paikallisesti ihmisten arjessa ja näkevät osattomuuden seuraukset varhain.

Ratkaisut: 

• Päätöksenteossa ja lainsäädännössä tunnistetaan eriarvoisuuden ja osattomuuden kasautuvat ja ylisukupolviset vaikutukset eri väestöryhmiin. 

• Luodaan ja vahvistetaan valtakunnallisia osallistumisen rakenteita, jotka tavoittavat myös heikoimmassa asemassa olevat. 

• Vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen roolia päätösten valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa. 

2. Säästöjä ennaltaehkäisyllä ja varhaisella tuella

Tavoite: Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ovat hyvinvointipolitiikan ensisijainen keino. 

Ongelmiin puuttuminen ajoissa vähentää inhimillistä kärsimystä ja säästää yhteiskunnan kustannuksia. Painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä.
Kyse on lopulta siitä, että kenenkään ongelmien ei pidä ehtiä kasvaa liian suuriksi ennen kuin tukea on saatavilla. 

Ratkaisut: 

• Huomioidaan päätöksenteossa köyhyyden, yksinäisyyden ja syrjäytymisen kasautuvat ja ylisukupolviset vaikutukset. 

• Turvataan ennaltaehkäisevän työn ja matalan kynnyksen tuen asema osana valtakunnallista hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikkaa. 

• Vahvistetaan mielenterveyttä, arjen hallintaa ja yksinäisyyden ehkäisyä tukevia yhteisöllisiä toimintamalleja. 

3. Elinikäisellä oppimisella lisää hyvinvointia

Tavoite: Kansalais- ja kansanopistot tunnistetaan keskeisinä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjinä.

Elinikäinen oppiminen tukee työkykyä, jaksamista ja aktiivista kansalaisuutta eri elämäntilanteissa sekä ehkäisee syrjäytymistä. 

Ratkaisut:  

• Vahvistetaan elinikäisen oppimisen roolia osallisuuden ja hyvinvoinnin perustana

• Parannetaan koulutuksen saavutettavuutta eri elämäntilanteissa

• Turvataan kansalais- ja kansanopistotoiminnan riittävä ja ennakoitava rahoitus. 

4. Järjestöt vahvistavat yhteiskunnan kantokykyä

Tavoite: Järjestöjen toimintaedellytykset ja pitkäjänteinen rahoitus turvataan.

Järjestöt tekevät työtä, johon julkinen sektori ei yksin pysty. Ne täydentävät julkisia palveluja ja tuovat inhimillisen näkökulman erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien parissa. Järjestöjen ja julkisen sektorin kumppanuutta on vahvistettava myös rahoitusratkaisuissa osana ennaltaehkäisevää hyvinvointipolitiikkaa. 

Ratkaisut:

• Vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan asemaa osana hyvinvointipolitiikkaa. 

• Turvataan pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus, joka mahdollistaa vaikuttavan ennaltaehkäisevän työn.

• Kehitetään rahoitusmalleja, jotka tukevat järjestöjen ja julkisen sektorin kumppanuutta ja rahoituspohjan monipuolistamista.

5. Yhteiskunnalliset yritykset osana ratkaisua

Tavoite: Yhteiskunnalliset yritykset tunnistetaan lainsäädännössä ja niiden erityisluonne huomioidaan hankinnoissa.

Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat sosiaalista ja yhteiskunnallista arvoa sekä työllistävät heikommassa asemassa olevia. Niiden erityisluonne on tunnistettava nykyistä selkeämmin.

Ratkaisut:

• Kehitetään valtion hankintapolitiikkaa siten, että sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus huomioidaan hinnan ohella.

• Luodaan lainsäädäntöön selkeä määritelmä ja kansallinen tunnistamismalli yhteiskunnallisille yrityksille EU:n sääntelyn puitteissa. 

• Hyödynnetään EU-sääntelyn mahdollistamia joustoja hankintamenettelyissä, kun toiminnan ensisijaisena tavoitteena on yhteiskunnallinen hyöty.

6. Kohtuuhintainen asuminen on osallisuuden perusta 

Tavoite: Kohtuuhintainen, yhteisöllinen ja segregaatiota ehkäisevä asuminen turvataan.

Asumisen epävarmuus, korkeat kustannukset ja yksinäisyys heikentävät osallisuutta ja lisäävät raskaiden palveluiden tarvetta. Asuminen on keskeinen osa ennaltaehkäisevää hyvinvointipolitiikkaa.

Ratkaisut:

• Turvataan sosiaalisesti vaikuttava ja eriytymistä ehkäisevä asuminen osaksi ennaltaehkäisevää pitkäjänteistä hyvinvointipolitiikkaa. 

• Turvataan valtion tukema kohtuuhintainen asuntotuotanto sekä VARKE-järjestelmä asunnottomuuden, erityisryhmäasumisen ja segregaation ehkäisyn välineinä. 

• Mahdollistetaan asumisen yhteyteen kevyitä arkea tukevia rakenteita ja toimintamalleja, jotka vahvistavat sosiaalista kiinnittymistä ilman raskasta palvelujärjestelmää.

Lopuksi:

Ennaltaehkäisevät rakenteet, vahva kansalaisyhteiskunta ja kohtuuhintainen asuminen eivät ole kustannus, vaan investointi. Ne vähentävät raskaiden palveluiden tarvetta, lisäävät osallisuutta ja vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä. 

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus riippuu kyvystämme nähdä ennaltaehkäisy investointina. Siksi Suomi tarvitsee ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin investointimallin.  

Ennaltaehkäisy ei ole vaihtoehto korjaaville palveluille — se on niiden edellytys. Näin rakennetaan Suomea, jossa ketään ei jätetä yksin.